tiistai 20. lokakuuta 2015

Moonlit Cup 17. 10. 2015 ja tuomioni

Suuntasin 16. 10. Jyväskylään moikkaamaan pitkästä aikaa kavereita ja näkemään uusiakin nassuja viikonlopun aikana. Vaikka ajatukseni olikin lähteä Joeyn nurkkiin loisimaan jonakin viikonloppuna, valikoitui tämä päivämäärä kisojenkin takia. Lauantaina 17. 10. oli Joeyn, @khtnarit:n ja @kht_muuwi:n järjestämä Moonlit Cup, jossa olin itsekin alunperin osanottajana. Lopullisen tuomion takia kuitenkin, odotetusti, kisaaminen jäi välistä ja olinkin kisoissa lähinnä kuvaamassa ja hengaamassa.

Itse perjantaina saavuin huudseille melko myöhäiseen ajankohtaan samaan aikaan Niitin ja Kiian kanssa. Duon tehtyä pieni lisäkierros Jyväskylän keskustassa hyppäsimme vielä Jyväskylän eksoottiseen, vihreään paikallisbussiin ja päädyimme pysäkille, jossa meitä odotti jo Joey, Maikken ja Taija.
Ilta meni lähinnä jutellessa, sotkiessa ja sohlatessa. Mulle myös opetettiin vihdoin snapchatin saloja, jossa mut saa lisätä - nick on windnalisa. Vieraat nukkuivat puutteellisten resurssien takia missä milloinkin, tosin minä sain hiukan erikoiskohtelua ja oikein mukavan ilmapatjan molemmiksi öiksi. Heh.

Kisa-aamu starttasi osaltani jokseenkin unisesti, mutta vääntäytyminen kisapaikalle, koulun kentälle, onnistui melko hyvin aikataulussa. Saapuessamme paikalle oli kaksi muuta järjestäjää jo täydessä tohinassa, ja hiljalleen kisat saivat alkaa.
Luokkia oli runsaasti. Kisojen ulkoinen olemus oli hoidettu hyvin, meno oli hyvin järjestelmällistä ilman älytöntä niuhottamista, mutta aikataulut paukkuivat siitä huolimatta. Ensimmäistä kertaa se ei kuitenkaan ottanut pannuun, nimittäin knockoutin alkaessa fiilis tuntui joukossa oikein tiivistyvän. Olisin kovin halunnut ottaa knockoutiin osaa, samaten kuin joka ainoaan esteluokkaan muutenkin. Myös improkürin katselu sivusta oli oikein inspiroivaa, vaikka mieli olisi tehnyt kisata. Minkäs sille voi.

Kuvia sen sijaan tuli kortille hurjat 1113 kappaletta ja kuvasin myös @khtnarit:n kameralla videoita. Toivottavasti setti oli ihan kelpuutettavaa. Alla hieman koontia kuvallisessa muodossa!
Championshipin voittaja sai ruusukkeen lisäksi voittoloimen ja pokaalin.
Lisää kuvia kisaajien käyttöön täällä.

Sunnuntai oli kaikessa kokonaisuudessaan absoluuttinen kisadarra. Kukaan Joeyn luona majailleista ei tehnyt mitään, mutta jotenkin silti tunsin oloni kovin syvästi onnelliseksi. Mä vain nukuin, söin, olin onnellinen ja nukuin vähän lisää. Koko päivä meni aivan samaa sykliä.
En oo pitkään aikaan ollut samalla lailla fiiliksessä mukana hyvien, vanhojen tuttujen ja samanhenkisten uudempien nassujen ympäröimänä, en ees tajunnut että tällaisia viikonloppuja voi olla näin ikävä. Millonkohan viimeksi oon ollut yhtä energinen, ei ollut oikeastaan hetkeäkään milloin keskustelu olisi haitannut. Kaikki oli tosi siistiä. 
Illan huipensi vielä junan ystävällinen, varmaan pari-kolme vuotta mua nuorempi tyttö, joka tarjoutui kantamaan mulle raskaan laukun junasta aseman eteen. Sain hänestä myös juttuseuraa, kun poikaystäväni oli vähän myöhässä hakemassa mua, eikä kylmenevässä illassa pieni seisoskelu haitannut yhtään. Yöksi sitten ikävöityyn, lämpimään kainaloon tutimaan.

Tosiaan, tuosta tuomiostani vielä lyhyt teksti. Päivää ennen Jyväskylään lähtöä sain kuulla magneettikuvien tulokset ja ne olivat sitä, mitä epäiltiinkin. Mulla on telaluussa, eli nilkkaa niveltävässä luussa, murtuma sekä koko luu on paisunut sisältä. Leikkausta en todennäköisesti tarvitse, nyt köllöttelen vain kipsi jalassa päivät pitkät. Marraskuun neljäs päivä tämä otetaan jo onneksi pois.

1 kommentti: