maanantai 1. kesäkuuta 2015

9# Kylmät, julmat keppihevostytsyt

© Anna
Keppihevosharrastus on tunnetusti asia, jota osa salaa kiusaamisen pelossa. Harrastuksena keppihevoset ovat äärimmäisen altis kiusaamiselle ja se voi näkyä tulevaisuudessamme, sillä siitä johtuva syrjintä, haukkuminen ja nöyryyttäminen harvemmin loppuu heti. Tulee ahdistusta, sosiaalisia- ja ulkonäköpaineita, pahimmillaan asiat voivat mennä aivan perseelleen ja seuraavaksi huomaat istuvasi nuorisopoliklinikalla, odottamassa pääsyä psykiatrille.

Onneksi meillä on tiivis, perheen tapainen joukko harrastajia, jotka vaikeina aikoina tukevat toi-- tai sitten eivät.
Enemmän kuin missään muissa piireissä, olen saanut nähdä, kuulla ja lukea mahdottomia määriä draamaa, julkisia nöyryytyksiä, riitojen julkistamista, toisen päälle massavihan kaatamista ja, ennen kaikkea, maailman kylmintä kiusaamista. Instagram on mahdollistanut yhä suuremmissa määrin massavihan (yksi ihminen saa useita asiaankuulumattomia henkilöitä puolelleen julkistamalla riidan) nostamista, joka on varmaan jäätävintä mahdollista kiusaamista ikinä. Uskoisin, että tärkeän harrastuksen kautta saadut vihaviestit vahingoittavat nuoren mieltä jopa enemmän, kuin ne  harrastuksen ulkopuolelta saadut kuittaukset - ja pelkästään nekin saavat pahimmillaan tuhoisaa jälkeä aikaan.
Unohtamattakaan sitä kivenkovaa faktaa, että tämä harrastus selkeästi nostaa esiin erilaisia "idoleita", "esikuvia", "huippuja", miten sen nyt haluaa sanoa. Niiltä kylmä, hyljeksivä ja arvosteleva asenne voi olla ihailijalle kuin isku vatsaan. Mahdollisesti tämä ihailtu henkilö on impulsiivinen ja oli suuttunut asiasta, jonka suhteen on väärässä. Asiasta tietämättömät/jopa sokeat harrastajat eivät sitä kuitenkaan huomaa, vaan silmät suljettuina idolilleen uskollisina ryhtyvät vihanpitoon. Ehkä pelkästään saadakseen hyväksyntää esikuvaltaan.

Kaikista ei tietenkään tarvitse pitää, kaikkien kaveri ei tarvitse olla, mutta luulisi olevan itsestäänselvää, että jokaisen kanssa kuuluu tulla toimeen. Kukaan meistä ei ansaitse syrjintää; ei harrastuksen ulkopuolella, eikä todellakaan sen sisällä. Tuntuu, että harrastajien väliseltä kiusaamiselta ummistetaan silmät kokonaan ja keskitytään kampanjoimaan muiden, kuin omiemme hyväksynnän vuoksi.
Laittakaa tärkeimmät asiat ensimmäisiksi. Liian moni meistä on yksin, eikä kenenkään pidä tyytyä nyt hymisemään tyytyväisenä, kun ei itse koe olevansa hyljeksitty. Ehkä sen jälkeen on taas fiksua tuumia, mitä muut meistä ajattelevat. Kunhan ajatellaan ensin itse toisistamme hyvin.

11 kommenttia:

  1. On kyllä asiallinen postaus! Tosi hyvä aihe kirjoittaa. :)

    VastaaPoista
  2. missä on tykkää-nappi tarvitsen sellaisen

    VastaaPoista
  3. Upea teksti! Muttei tämä liitykkään tähän (kun en tiedä sähköpostia enkä mitään) niin viimekerralla valmennuksessa (Essin, KhtLumokuun luona) sinun kamerallasi otettiin oikeastaan kaikki kuvat ja kosisin vähän niitä, olisiko mahdollista saada ne jostain? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pistä sähköpostia (alisasddd@gmail.com)! :)

      Poista
  4. Olen samaa mieltä, sillä voin vain kuulla sen loputtoman naurun ja haukkumisen jos luokkalaiseni (pojat) tästä harrastuksesta saisivat tietää. Todella harmillisa tämmöiset asiat!

    VastaaPoista
  5. Täyttä faktaa!!! Itse olen myös saanut huonoja kokemuksia keppihevosharrastajilta kun kerran kehuin yhtä heppaa ja kysyin sen nimeä niin vastaus oli että mnh ja halveksiva katse ja poistuminen paikalta ja kavereiden luokse meneminen ja minulle kikattaminen😢 siinä vaiheessa ei tuntenut olleensa kovin tervetullut...

    VastaaPoista
  6. Hyvä teksti! Muakin ärsyttää ne riidat instagramissa, varsinki ku ne vois selvittää ihan vaan kaikessa rauhassa vaikka yksityisviestillä.

    VastaaPoista